Viimeiset 20 tuntia on pitkät niin

Matkani alkaa olemaan kohta loppusuoralla. Olen matkannut junassa maanantai-illasta lähtien. Tähän mennessä kelloa on siirretty 5 tunnilla taaksepäin, ensi yönä vielä aikahyppy kahden tunnin edestä.

Tässä vaiheessa olen iloinen, että matkalle lähdin. En lainkaan kadu, että päätin toteuttaa matkan. Enemmän katuisin, jos tätä en olisi tehnyt.

Lähtisinkö uudelleen? Ehkä joskus, toisella porukalla, reittiä hieman vaihtaen, mutta en ihan heti kuitenkaan. Ehkä kun viiskymppiset on lähempänä?

Matkaa on jäljellä noin 23 tuntia, ottaen huomioon aikaeron. Vielä, kun aika ei ole kullannut muistoja haluan kirjata ylös ruumiilliset tuntemukset: perse puutuu, jalat puutuu, kädet puutuu. Selkään koskee. Tyyny on liian lötkö, patja kova. Juna nytkyttää koko ajan ja asemalle päästyä - saatua tukevaa maata jalkojen alle - olo on kuin merellä olisi ollut. Korvat menee lukkoon, kuulet naapurihytistä kuorsauksen. Ja niin, nuudeleissa ei kannata säästää.

Henkisesti tämä ei ole ollut minulle raskasta. Ainoastaan olen ajoittain miettinyt olisiko ollut kivempi sittenkin olla miehen ja pojan kanssa talviloman vietossa mummolassa. Onneksi yhteydet on pelannut, joten olen saanut osani niistäkin muistoista.

Jos ei olisi kirjaa, kännykkää sekä nettiyhteyttä, olisi tämä kirjoitus varmasti toisenlainen. Ainakin henkisen jaksamisen osalta.

Huomenna Moskova ja iltajunalla - kyllä, juna - Helsinkiin. Jospa siinä junassa puhutaan edes hieman suomea. Tai saisin ikioman hytin.

Hyttikaverini - Trans-Siperia

Juna kulkee vaan. On hienoa huomata, kuinka hyvin juna pysyy aikataulussa. Asemille saavutaan ajallaan ja lähdetään täsmällisesti.

Majoitun vaunussa, jossa matkakumppanina on naisia. Ensimmäisenä yönä hyttiin majoittui nainen, joka tuntui olevan koko ajan lähdössä. Hän kävi joka pysäkillä tupakalla ja jossakin vaiheessa yötä jäi sille tielle. Hän ei laittanut edes petiä, joten päättelen hänellä olleen vain istumapaikan.

Aamulla havahduin siihen, että hyttikaverit oli vaihtuneet. Vanhempi rouva ja todennäköisesti hänen tyttärensä. Jossakin vaiheessa nuorempi puki yllensä uniformun ja jäi kyydistä. Töihin vai kouluun? En tiedä.
Vanhemman kanssa jaettiin hytti yhden yön ajan. Seuraavana päivänä hän liiteli petivaatteet kasaan merkkinä matkan päättymisestä.

Seuraavan yön sain olla yksin. Yksityinen hytti, ah, mikä autuus.

Seuraavana päivänä hyttiemäntä toi uudet petivaatteet. Jäin odottamaan miltä asemalta tulisi uusi hyttikaveri. Ja millainen.

Hyttiini vyöryi matkatavaroineen puhelias vanhempirouva. Nettikääntäjän avulla näytin, että en venäjää ymmärrä. Tieto ei estänyt rouvaa puhumasta. Vaikka toistemme kieltä emme hallinneet selvisi, että kummankin matka vie Moskovaan ja hänen lippu maksoi 24000 ruplaa (n. 330 euroa) . Matkaopaskirjasta on ollut hyötyä.

Kohti Trans-Siperiaa - kunhan hengailin asemalla

Juna-asemalla kolme tuntia ennen junan lähtöä ei välttämättä tarkoita, että pelkäisi myöhästyvänsä junasta. Se voi myös kertoa siitä, että jalat ei enää jaksa kiertää kaupunkia. Näin ainakin minun tapauksessa.

Hotellista check-outin jälkeen hurautin taksilla asemalle ja jätin matkatavarat sinne. Matka hotellilta rautatieasemalle maksoi 150 ruplaa eli vain joitakin euroja, 3 tai jotain. Minulla oli n. 6, 5 tuntia ennen junan lähtöä, joten ajattelin tehdä viime vilkaisun "kylille".

Kävin katsomassa rantabulevardin sekä testaamassa paikallista huvipuistoa. Maailmanpyörä oli hieman pelottava, mutta pitihän sitä testata. 150 ruplalla pääsin hyppäämään kyytiin yhden kierroksen ajan. Hypätä kyytiin ei ole liioittelua, koska pyörä pyöri nonstoppina ja kukaan ei ollut jeesaamassa sisään tai ulos poistumisessa. Tämän kokemuksen jälkeen vielä vähän shoppailemassa sekä viimeinen paikallinen kanakebab.

Eväitä olin ostanut jo aiemmin, mutta täydennys sostokseni tein aseman vastapäisestä supermarketista, joka sijaitsi toveri-Leninin patsaan juurella. Matkaan tarttui vettä (5 L), hedelmiä, sipsipussi (kaiken varalta) sekä pojalle vielä yksi tuliainen. Siinä minä asemalla sitten istuin ruokineni. Fiksuna en ollut ostanut mitään odotusajalle - ei sitä aina kaikkea muista - joten ostin automaatista limun ja mega-Marsin yhteensä 125 ruplaa.

Asemarakennus oli kaunis Art Deco - tyylinen keisariajan rakennelma. Itse rakastan tätä tyylisuuntaa, joten minulle asemalla istuminen ja kattoon tuijottelu ennen lähtöä oli erittäin harraskokemus.

Asemalla kiinnitin huomiota, kuinka antikaupallistettu asema oli. Asemarakennuksessa oli  välipala-automaatteja joissa myytiin limua ja karkkeja, mutta esim. mainokset tai kahvila sieltä puuttui. Tai sitten en vaan sitä kahvilaa löytänyt ja sitäkään vaihtoehtoa ei voi pois sulkea, koska en meinannut löytää enää rakennuksesta pois vietyäni laukut säilöön aamupäivällä.

Kyltitykset oli venäjäksi ja englanniksi, mutta paikoin kyltitys vain päättyi. Sisäänkäynneillä oli turvatarkastus (englantia kukaan ei puhu, minä en venäjää osaa) ja kun alakerran turvatarkastuksesta menin jo toisen kerran ja viittoili yläkerran suuntaan ohjasi toinen tarkastajista minut vessojen läpi portaisiin. No enpä olisi tätä reittiä kyllä itse keksinyt!

Kaiken kaikkiaan kaikki tapaamani ihmiset oli erittäin ystävällisiä. Vaikka yhteistä kieltä ei löytynyt hoitui kommunikointi tavalla tai toisella.

Suomessa tottuu, että lähtölaituri tiedetään jo hyvissä ajoin. Junalaituri selvisi Vladivostokissa noin tunti ennen junan lähtöä. Sama laituriarvoitus näytti olevan kaikilla lähtevillä junilla - vasta viime hetkillä numero ilmestyi kysymysmerkin paikalle.
Lähtevien taululla Moskovan junan kohdalla vilkkui myös joku teksti. Yritin nettikääntäjän avulla katsoa lukeeko siinä "myöhässä", "saapuu" vai mitä, mutta mikään keksimäni vaihtoehto ei tuntunut olevan oikea. Rohkaistuin kysymään asiaa nuorelta naiselta. Hän osasi englantia sen verran, että kertoi tekstin tarkoittavan, että vaunut on numeroitu edestä lukien pienimmästä suurimpaan. Toisinaan voi kuulema olla toisinpäin.

Lopulta tuli lähdönaika. Noudin matkatavarat (kiersin rakennusta taas ihan miten sattuu) ja löysin oikean vaunun. Laitureita ei ollut kuin pari, joten se oli helppo homma. Vaunuemäntä tarkisti passit ja liput. Löysin myös makuusijani. Kun juna lopulta lähti liikkeelle, taivas aukesi ja reissun ensimmäinen vesisade iskeytyi hytin ikkunaan. Täällä sitä sitten oltiin.

Vladivostokissa

Matkani starttasi perjantai aamupäivänä. Ensin lento Moskovaan (pientä kaartelua kaupungin yllä, kun henkilökunta ja osa matkustajista rauhoittelivat ei niin rauhallisen matkustajan. Joku muumi oli loikannut muumilaaksosta tai jotain) ja siitä jatko Vladivostokiin.

Moskovan kenttä oli sekava, mutta lopulta sain itseni oikealle portille. Tein yhden fiksuimmista liikkeistä ja kysyin mahdollisuutta upgradeta paikka. N. 100€ heltisi istuinpaikka Comfort - luokasta. Istumapaikka vaihtui riviltä 58H (tai jotain) paikaksi 12E. Vaikka paikka oli "keskellä" oli se luxusta tällaiselle vähemmän kaukomatkoja tehneelle. Niin tuotiin mehut ja menut ennen kuin kone oli noussutkaan.

Big plan ajoittaa nukkuminen lennolle kusahti, koska ei nukuttanut. Torkuin erittäin huonosti kuullen äänet ympärilläni korvatulpista huolimatta. Kuvittelin heränneen laskeutumisilmoitukseen, mutta se olikin väliaikatieto ja aamupalan jakoaika.

Kentältä pääsin expressbussilla ja hotellissa ei ollut kiva huomata, että en löytänyt passiani. Itkuhan siinä tuli kun niin kovasti väsyttikin. Respan nainen oli aivan ihana ja välittömästi soitti kentälle. Passikopion ansiosta sain huoneeni. Ja se passiin sitten löytyi repusta - siitä taskusta minkä olemassaoloa en edes muistanut.

Olin varannut Airbrb kokemuksen, joten en voinut jäädä nukkumaan vaikka pikku torkut otinkin. Tuosta Yuran pitämästä 8,5 tunnin Vladivostok kiertoajelusta lisää myöhemmin.

Illan tullen tuli uni. Ja helposti :) Nukuin 14 tuntia ja makoilin vielä tuntia tuijottaen Netflixiä.

Kaupungille piti päästä, joten kampesin itseni ylös. Sunnuntaistakin lisää myöhemmin, mutta tuliaisia tuli ostettua ja Pokemoneja jahdattua.

Illalla kävin alakerran ravintolassa ja luulin meneväni nukkumaan. Minua ei vaan nukuttanut. Viestittelin sitten yöllä kotiväelle. Jossakin vaiheessa uni tuli ja kun kello soi ysiltä olisi kyllä nukuttanut. Ai mikä jet lag?

Mitkä eväät mukaan junaan?

Kirjoitan perhe&lifestyle blogia Hima Saimi ja sinne rustasin tämän tekstin 5.4.:

"Kuten aiemmin jo kerroin, lähden tänään matkalle, joka kattaa lennon Vladivostokiin sekä junamatkan idästä länteen = Vladivostok - Moskova - Helsinki.

Minun junamatka käsittää "nopeimman reitin" eli matkan varteen jääviin kaupunkeihin tutustun ainoastaan asemalla ikkunasta/laiturilla katsoen. Junamatka voi olla fyysisesti lamauttava ellen keksi mitään jumppajuttuja, joilla saa edes hieman itseään aktivoitua. Esim. onko kulkeminen junan päästä päähän mahdollista, tai edes suotavaa, jää nähtäväksi.

Lukemieni/kuulemieni lähteiden perusteella junien ravintolavaunut ovat ylihinnoiteltuja (ruoan suhteen ainakin) ja matkaan tuleekin varata omat eväät.. Koska junamatka kestää 6 päivää, eikä kylmäsäilytystilaa ole, vaatii itsensä ravitseminen ennakointia.

Suomesta mukaan kannan Herblifen F1 pirtelöjauhetta. Purkissa on 21 annosta joten siitä saan kolme pientä pirtelöä/päivä. Koska sekoitan jauhon veteen ilman mitään lisäproteiinia, ei päivittäinen kalori- tai proteiiniannos tuolla vielä täyty. Herbalifen tuotteista minulla on lisäksi mukana yrttitee, välipalapatukat sekä puristeista kaurakuitu ja monivitamiini. Jos Vladivostokista löytyy Herbalifenkauppa (näitä myyntipisteitä on erinäisissä kaupungeissa, mutta Vladivostokin osalta minulle asia ennen matkaa ei selvinnyt) teen täydennyksiä valikoiman mukaan.

Vladivostokista ostan lisäksi nuudeleita, couscous, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, hedelmäsäilykkeitä ja jotakin tuoretta mikä säilyy useamman päivän esim. hedelmät. Katsotaan mitä kaikkea sieltä sitten löytyy.

Kuumaa vettä on junassa aina tarjolla, mutta kylmä juomavesi pitää minun vielä ottaa erikseen mukaan. Täydennystä saa varmasti junanravintolavaunusta sekä asemilta.

Tulen pitämään päiväkirjaa syömisistä, joten katsotaan mitä ja miten siellä tuleekaan syötyä. Itselläni on paha tapa aloittaa herkuttelu reissussa, mutta tällä kertaa yritän rajoittaa mässyttelyt jo aivan käytännön syistä - saatavuus ja kaiken kannan itse. Lentokentältä todennäköisesti lähtee mukaan salmiakkia ja ruisleipää (kuivaversio). Piimä saa jäädä kotiin vaikka matkustankin ympäri Venäjän maan."

Löytyykö sinulta ehdotusta matkaevääksi? Juna lähtee 8.4. joten vielä ehtii vinkata :)

Aikaerorasituksen tasausta klo 3.30

Aikaerorasituksen minimoimiseen tekemni masterplanini nukkua yhdeksän tuntia ja herätä kello 3, hieman kärsi, koska henkinen napanuora lapseni kanssa on edelleen hyvin vahva.

En mennyt nukkumaan klo 21 vaan noin kello 22. Unenpäästä sain sitten jossakin vaiheessa.

Nuori herra tippui sängystä kello 1. Kun hänet olin saatellut matkaan untenmaille, heräsi tervejärkeni ja alkoi ihmettelemään, että mihinkäs reissulle sitä ollaankaan menossa ja miten siellä sitten saat ajankulumaan tai muutenkaan asiat yksin hoidettua. Järjenääntä on vaikea vaimentaa, etenkin keskellä yötä, kun haluaisi nukkua.

En ehtinyt edes nukahtaa, kun nuori herra tapsutteli makuuhuonettamme kohden. "Ei nukuta". Saattelu sänkyyn toi halutun tuloksen, mutta lopulta itsekin sain unen päästä kiinni. Noin tunnin unien jälkeen (näin unta töistä) pienien jalkapohjien ääni lähestyi jälleen oveamme.

Tässä vaiheessa huomasin kellon olevan 2.45 - vartin päästä herätys. Viittä vaille, kun lapsi ei vieläkään nukkunut, sanoin käyväni vessassa (hätä oli tosi, mutta tarkoitus oli hakea puhelin sängyn vierestä, että se ei herätä nukkuvaa miestä). Vessareissun aikana Ukkeli ehti juosta sohvalle köllöttämään (koska ei väsytä). Back to bed ja vartti nukuttamista.

Tällä hetkellä mies kuorsaa seinän toisella puolella ja nuori herra omassa sängyssään. Ainakin nukkuu, kuorsaus ei kuulu. Poikani nukkuu yleensä tosi hyvin eikä yöheräämisiä ole, joten tämän sortin levottomuus ei ole tavanomaista. Jospa ei ole tulossa kipeäksi, koska pojilla on edessä omareissu mummolaan (Se ei ole ukkila, vaan mummola, jossa ukki asuu).

Onneksi minun olikin tarkoitus nukkua lyhyet unet tänä yönä. Nyt pitäisi sinnitellä hereillä vielä n, 14 tuntia, että pääsee "levolliseen lentokoneuneen". Olen niin kuollut huomenna.

Huomenna - From HEL to east

Niin se päivä sitten koitti. Matka alkaa huomenna ja on ohi nopeammin kuin arvaankaan, mutta ei pidä hätäillä.

Ensi yönä yritän tasoittaa tulevaa aikaerorasitusta (+7 tuntia) heräämällä aiemmin, että nukkuisin Moskova-Vladivostok - lennolla sitten varmemmin. Vladivostokiin kone laskeutuu aamu seitsemältä eli Suomessa puolen yön aikoihin.

Minusta riippumattomista syistä Vladivostokin kiertoajelu siirtyi lauantaille. Jos samoilla silmillä yritän hoitaa 8,5 tunnin nähtävyyskierroksen niin jossakin välissä pitää nukkua.

Instagramissa matkalla_4kymppiseksi tilillä voi seurata matkaa kuvan kera.

Viikon päästä toisissa maisemissa

Niin se  aika vaan kuuluu. Perjantaina lähtee lento ja viikon päästä olen jo vuorokauden ollut Vladivostokissa.

Eilen tein viimeiset ostokset reissua varten. Näillä pitäisi pärjätä. Vladivostokissa ehdin tarvittaessa tehdä loput ostokset.

Tänään otin käyttöön reissupuhelimeni ja olen yrittänyt päättää mitä elokuvia ja musiikkialbumeja tallennan käytettäväksi offline tilassa.

Voihan tuo torstai-iltana vielä tulla mieleen mikä unohtui.

Periaatteessa kaikki valmiina - not

Matkatoimistolta tuli ilmoitus, että viisumi on valmis ja passi noudettavissa toimistolta. Viestissä oli mukana myös loppulasku.

Minulla on nyt matkat, majoitus ja viisumi hankittu. Enää puuttuu laukun sisältö.

Aika tarkalleen kuukauden päästä pitäisi olla laukku pakattuna ja jokin haju siitä mitä reissussa tapahtuu. Tällä hetkellä pientä katvealuetta junajuttuihin ja päivään Moskovassa. Mielessä siintää edelleen kylpyläkäynti ja junamatkapölyjen pesu.

Elämysaktiviteetti Vladivostokiin

Trans-Siperia matkani alkaa lennolla Vladivostokiin. Sinne laskeudun 6.4. ja toivottavasti hotelli oli varattu jo 5.4 lähtien, koska lento on aikaisin aamulla perillä ja minua ehkä nukuttaa. Luulen niin. Ja hotellissa on aamupalalla blinejä tarjolla.

7.4. On ainoa kokonainen päivä Vladivostokissa. Kaupungin kiertäminen on tuolle päivälle paras aktiviteetti ja nähdäkseni edes jotakin järkevää, varasin elämyksen Airbrb :n kautta. 8,5 h englanninkielinen retki ja siinä pitäisi päästä näkemään hyviä kohteita esim. Majakan. Lisäksi siihen kuuluu joku luontoretki. Jee.

Ensi viikon task list

Niin meinaa helmikuukin valua sormien välistä kuin hiekka tiimalasissa.
Ensi viikon tehtävälistalta löytyy viisumihakemuksen vienti ja tilattujen tavaroiden (edellinen postaus) nouto.

Matkalukeminen pitäisi myös päättää ja mielessä on ollut vertailla eri ruoka-aineiden käytännöllisyyttä, kun käytössä on vain lämmin vesi. Nuudeleita suositellaan, mutta Mitenkäs couscous ja kuivatut hedelmät? Ym. Kuivattu tavara? Säilykkeet?

Hankintoja Trans-Siperia junamatkalle

Aiemmin listasin (perustuen lukemiini teksteihin) mitä kaikkea junamatkalle olisi hyvä ottaa mukaan.

Matkalle lähtöön on aikatarkalleen kaksi kuukautta aikaa, ja lopultakin olen tehnyt joitakin hankintoja. Matkarepun ostin jo aiemmin.

Minulla on jostakin syystä äärimmäisen vaikea lähteä kiertämään kauppoja. Shoppailu kun ei ole se minun juttu. Onneksi on olemassa nettikaupat.

Sain tuossa joku aika sitten lahjaksi pari lahjakorttia ja päätin käyttää lahjakortin junamatkahankintoihin. Ensimmäinen 50 €:a on käytetty ja Matkavaruste -nimisestä nettikaupasta matkareppu täyttyy:

-Silmälapuilla
- Lentosukilla
- Toilettilaukulla
- Matkahammasharjasetillä
- Luottokorttisuojalla
- Matkapeilillä

Tammikuussa ostin Muji:n alennusmyynnistä matkalaukun sisääntarkoitettuja pussukoita. Ne oli testissä pari viikkoa sitten kotimaanjunamatkalla ja kätevästi kyllä sai toiseen omat vaatteet (ne pienimmät, jotka on aina väärässä paikassa kuten sukat ja alkkarit) sekä poikani lähes koko vaatetuksen. Lähteekö nuo mukaan jää nähtäväki. Aloin miettimään, että suljettavat pakastepussit voisivat hoitaa samanasian ja silloin voisi tehdä päiväkohtaisia sukka-alushousu-paita -settejä.


Matkaliput & dokumentit
- Lentoliput (Helsinki-Vladivostok) - kirjoitettu
- Junalippu (Vladivostok-Moskova-Helsinki) - kirjoitettu
- Viisumi - todistus vakuutusyhtiöltä OK, valokuva Ok, Passi Ok
- Passi - uusittu
- Kopiot kaikista tärkeistä dokumenteista (Passi, Viisumi, matkaliput, varaustiedot)

Vaatteet: Rennot & mukavat
- Alusvaatteet
- Sukat
- Lentosukat (koneeseen) - tilattu
- Yöpuku
- T-paitoja
- Huppari
- Flip-flop / sandaalit / hotellitohvelit
- Rennot housut esim.verkkarit

Elektroniikka
- Kamera
- Muistikortti - yksi, ehkä pitää hankkia toinenkin
- Puhelin
- Läppäri/tabletti
- Laturit (kamera, kännykkä,läppäri/tabletti)
- Vara-akku / Power bank - tutkittu vaihtoehtoja
- Jatkojohto
- USB-jakaja

Tarvikkeita:
- Korkkiruuvi, avaaja (monitoimiveitsi)
- Muovi- tai metallimuki
- Muoviset tai metalliset ruokailuvälineet (esim. lusikka-haarukka)
- Ruokatermari / Korkea reunainen kannellinen rasia (esim. pakasterasia)
- Kahvi-/teetermari
- Syöntiastia (syvä)
- Tiskiharja + pesuaine
- Makuupussin sisälakana (esim. silkkinen tai puuvillainen)
- Taskulamppu
- Rahavyö tai vastaava säilytyspussi
- Vessapaperia
- Kosteuspyyhkeitä / wet swipe
- Käsidesi
- Ensiapupakkaus
- Hygienia tuotteet (deodorantti, hammasharja ja -tahna, saippua, yms.)
- Kuivashampoo
- Peili - tilattu
- Pyyhe
- Naulaan ripustettava hygienia pussi - tilattu
- Korvatulpat (Camun blogista napattu vinkki: nauhalliset tulpat, jotka saa kiinni paitaan varustesulkurenkaalla)
- Hiusharja
- Unimaski / Silmälaput - tilattu
- Juomapullo
- Rinkka tai matkalaukku - hankittu matkareppu
- Päiväreppu tai kangaskassi yms. pieni pussukka
- Packing cubet (tällaiset löytyy) tai mini grip -pussit vaatteiden/tarvikkeiden pakkaamista ja löytymistä helpottamaan 
- Lääkkeet (särky, yms.)
- Maitohappobakteerit
- Jotain pientä (esim. suklaa) tarjottavaksi uusille tuttaville ja junaemännille/-isännille

Ruoka:
- Rahaa (pienenä)
- Eväitä (välipalapatukkaa, pähkinöitä, nuudeleita, yms.)

Ajantappo:
- Kirjat
- Muistiinpano vehkeet (kyniä, paperia, päiväkirja yms.)
- Pelikortit
- Kuulokkeet
- Kartta / opaskirja  - joulupukki toi

Mielessä pyörii Trans-Siperia...

2 Kuukautta ja 8 päivää. Sitten alkaa matkani kohti Vladivostokia.
Vaikka olen varmalla mielin, silti välillä mielessäni hävähtää epämääräisiä ajatuksia: Ehdinkö, muistanko, pärjäänkö.

Lento- ja junalipusta on kummastakin tullut vahvistus. Ne minulla jo on. Viisumin hankinta aiheuttaa minulle eniten levottomuutta, vaikka viisumin hankin matkanjärjestäjän kautta. Vaikka itse en tee fyysistä työtä, eli käy anomassa viisumia, pitää minun toki hankkia tarvittavat dokumentit.

Vakuutusyhtiöltä sain tarvittavan dokumentin. Passin on uusittu kuuden kuukauden sisällä, joten voin käyttää samaa valokuvaa, kuin passissa. Enää pitäisi toimittaa hakemus ja passi matkanjärjestäjälle. Olenkohan unohtanut jotain? Onko vakuutusyhtiön paperi riittävä? Ehdinkö ajoissa.

Entä mitä otan mukaan matkalle? Kestääkö nykyinen puhelimeni vai pitäisikö hankkia joku kakkosluuri, jossa olisi kestävämpi akku? Power bank? Millaisia on pistorasiaan laitttavat jakorasiat? Olihan siellä sama jännite kuin meillä? Adapteri?

Mitä ruokaa tarvitsen mukaan? Kumpi olisi ravinteikkaampaa ja maistuvampaa: Nuudelit vai couscous? Ja kumpi helpompi kuljettaa? Mitä muuta? Säilykkeitä? Onko järkeä raahata mukana ruokatermosta vai riittääkö muovikipot?

Laitanko matkarepun ruumaan vai käsimatkatavaroiksi? Jos ruumaan, näenkö laukkua ennen junamatkan alkamista? Jos käsimatkatavaraksi, eihän tavaran määrä ylity? Millaisen päivärepun otan? Lainaanko poikani kerhoreppua vai ostanko vartavasten uuden?

Paljonko tarvitsen käteistä matkalle? Oliko niin, että vasta Venäjällä voin vaihtaa vai saako sittenkin vaihdettua jo Suomessa? Onko Moskovan kentällä fiksua vaihaa käteistä vai vasta sittenkin Vladivostokissa? Entä jos luottokorttini ei toimi tai kone imaisee sen? Paljonko varaan käteistä euroina?

Niin paljon mielessä... Pitäisi varmaan alkaa tekemään junamatkan eteen konkreettisia asioita.

Lentolippu kirjoitettu Vladivostokiin!

Trans-Siperian junamatka on askeleen verran todellisempi, kun sähköpostiin tipahti tänään one-way ticket eli lentolippu Helsinki-Moskova-Vladivostok.

Boeing 777-300 er kuvat meni välittömästi googlaukseen ja pojalle piti näyttää, että tuommoisen kyytiin äiti pääsee sitten huhtikuussa.

Lentolipun myötä alkoi päässä surisemaan asiat mitkä pitää vielä hankkia ja mitä pitää vielä tehdä.

Koska ensimmäinen mieleen tullut asia olisi vaatinut kauppaan lähtöä ja rahallista investointia, tartuin seuraavaksi päähän putkahtaneeseen ajatukseen eli tein matkustusilmoituksen ulkoministeriön sivustolla.

Ensimmäinen mieleen tullut asia oli lentosukat. Minä todellakin tarvitsen hyvät lentosukat.

Kolmas asia oli, että kuinka helposti Moskovassa saisi korotettua istumapaikkalippuluokkaa ja paljonkohan se maksaisi lisää...

Äitini myös kysyi mitä aion ehdä Vladivostokissa ne kaksi päivää ennen junamatkan alkua.
Jos Jetlagista selviämistä ei lasketa, pitää aktiviteetit harkita tarkkaan. Tuskin tulee kovin usein tuolla kaupungissa käytyä vaikka lentolippu ei ollutkaan hinnalla pilattu - Turistiluokka 369 € veroineen.

Hyvää uutta vuotta 2019!

Niin saapui vuosi 2019. Se tarkoittaa, että TÄNÄ vuonna minulla on nelikymppiset. TÄNÄ vuonna matkustan junalla halki Venäjän maan, vietän kesäisen viikonlopun sukulaisten kanssa Pohjois-Savossa Tahkolla ja loppuvuodesta teemme äidin ja siskojen kanssa yhteismatkan.

TÄNÄ vuonna on luvassa myös pienempiä reissuja kuten Helsinki-Tukholma perheristeily ja kotimaanmatkailua idästä länteen. Ja ken tietää minne kaikkialle matkani käykään tämän vuoden aikana. Edessä ei ole kuin mahdollisuuksia!

Mielenkiintoista ja aktiivista vuotta 2019 jokaiselle!

Vladivostokin hotellin vaihdos

Matkatoimisto lähetti muutama päivä sittten viestin, joka aiheutti minussa tahatonta hihitystä - monta päivää: 

"Yksi asia mistä haluan kysyä sinulta koskee Vladivostokin hotellista,

se ehdotettu Zhemzhuzhina hotelli on surkea (juuri ryhmämme on saapunut takaisin ja ovat olleet siinä hotellissa)

Sopiiko sinulle joku muu hotelli?"

Mitä tällaiseen viestiin voisi vastata?" Ei, haluan ehdottomasti yöpyä hotellissa, jonka olette juuri luokitellut surkeaksi." Hell yeah, vaihtoon meni ja pyysin vielä tason nostoa, jos ei hinta pompsahda pilviin. Ensimmäinen vaihtoehto oli 70 e / yö, joka mielestäni oli todella edullinen.

Arvostan tuollaista suoruutta, mutta itse asiakaspalvelutehtävissä työskentelevänä, ja markkinointia opiskelleena tiedän, että suoruus ei välttämättä ole aina hyvästä. 

Tällä kertaa viesti oli, että hotelli on surkea, mutta joku runoniekka olisi asian ilmaissut kaunnistellen, laimeammin, mahdollisesti jopa ns. diplomaattisemmin "Olemme saaneet edelliseltä vierailuryhmältä palautetta, että hotelli ei täytä laatuvaatimuksiamme ja siksi suosittelemme teille hotellin vaihtoa". Vaikkapa noin. Mutta eihän hotelli matkatoimiston ole? Hehän vain buukkaavat sinne yöt ja jos paikka on surea, niin miksipä tätä ei voisi kertoa maksavalle asiakkaalle.

Surkean hotellin tilalle ehdotettiin 15€ / yö kalliimpaa Hotel Astoria (Partizanskiy Prospekt, 44, Vladivostok). Kuvien perusteella hotelli näyttää ihan fiksulta ja arvostelutkin on erinomaiset. Etenkin aamupalaa kehuttu, jossa tarjolla mm. blinejä ja kaviaaria (tämä taisi vaikuttaa eniten valintaani). Sijainti on aavistuksen etäällä keskustasta (n. 20 min kävelymatka) ja hotellia suositellaankin enemmän liikematkoille, kuin kaupunkimatkailuun. Luulen, että kävely ennen junamatkaa tekee ihan hyvää ja tuleepa kokeiltua julkisiakin.

Valitsin siis tämän ja kiroan sitten vasta paikan päällä sijaintia. Tosin siinä voi käydä kuin avaruudessaa eli kukaan ei kuule huutoani...

Matka on varattu - odotettavissa yli 10 000 km raiteilla

Kun Trans-Siperia matkan ajankohta varmistui aloin välittömästi järkeilemään olisiko omatoimimatka alusta loppuun (buukkaan kaikki itse) järkevin vai kuitenkin ottaa hieman apuja taholta, joka matkoja on jo aiemminkin järjestellyt.

Tein laskelman, että omatoimisesti matka maksaisi noin 1500 € sisältäen

• Lento Helsinki-Vladivostok (~450 €)
• 2 yötä Vladivostokissa (~100 €)
• Juna Vladivostok - Moskova ( ~500 €)
• 1 yö Moskovassa (~100€)
• Juna/lento Moskova-Helsinki (~200 €)
• Passin uusiminen (~50 €)
• Viisumi (vakuutus, valokuva) (35-80 €, 20 € kuva, vakuutus on jo olemassa)

Pyysin tarjousta vain yhdeltä matkanjärjestäjältä (olisi toki voinut kysyä useammaltakin...) ja heidän laskelmien mukaan summaksi tuli 1515€ sisältäen

• Lento Helsinki-Vladivostok
• 2 yötä Vladivostokissa 
• Juna Vladivostok - Moskova (2 luokka, alapeti) (9289 km)
• Juna Moskova- Helsinki (893 km)

Lisäksi lisämaksu tulee

• Viisuminhankinnan avustaminen (86€)
• Matkanjärjestäjän palvelumaksu (50€)

Ja tähän tietysti lisäksi

• Passin uusiminen sis. valokuva

Aikataulullisista syistä jouduin jättämään yön Moskovassa väliin, mutta loppupelissä sinne ehtii sitten paremmllakin ajalla.

Yläpeti olisi ollut edullisempi, mutta pitkään harkittuani päädyin alapetiin. Myös kakkosluokka (4 vuodetta / hytti) matkustustyyppinä tuntui  minulle parhaalta. Jos olisin matkustamassa jonkun matkakaverin kanssa olisi kolmosluokkakin (ei hyttejä vaan vaunu täynnä petejä) ollut ihan varteenotettava vaihtoehto. Ykkösluokka (2 vuodetta/hytti) tuntui taas hieman liian erakoitumiselta. 

Toivon, että saan matkallani olla omissa oloissa, mutta toisaalta toivon, että tarvittaessa tällainen introvertti saa myös matkaseuraa. 

Matkanvaraamisessa suurin urakka oli passin uusiminen. Tai ei sittenkään: Suurin ja vaivalloisin asia oli passikuvassa käynti. Kun lopultakin kuvaan ehdin/pääsin/sain aikaiseksi (naama kammattuna ja ripset ojossa) sain passihakemuksen matkaan jo samana iltana. Tämä tapahtui keskiviikkona ja perjantaina tuli tekstari, että passisi on noudettavissa valitsemastani toimipisteestä. Pirun nopeaa toimintaa! Maanantaina sain ennakko- ja varauslaskun matkanjärjestäjältä.

Tällä hetkellä olen tilanteessa, että varausmaksu on maksettu ja uuden passin tiedot on ilmoitettu matkanjärjestäjälle. Matka alkaa tuntumaan todelliselta :)

Trans-Siperia - matkapäivät lyöty lukkoon!

Save the date! Trans-Siperia kutsuu!

Junamatka ja Venäjän valloitus idästä länteen on askeleen lähempänä toteutumista, koska nyt on matkustusajankohta päätetty.

Matka aikaistui alkuperäisestä suunnitelmasta puoli vuotta ja matkaan lähden näillä näkymin 5.4. ja paluu Suomeen pääsiäisviikolla  15.4.

Matka alkaa lennolla Vladivostokiin (Moskovan kautta) ja sieltä junamatka alkaa 8.4.
Moskovassa juna on sunnuntaina ja toivon mukaan ehdin yhden yön kaupungissa olemaan ennen paluuta kotiin.

Kun asialle antoi päivämäärät on olo hieman, että hui (satun tietämään, että tuo on lausuttuna venäläinen kirosana, mutta sopii tilanteeseen).

Toisaalta oloni on entistäkin varmempi ja rauhallisempi, koska asia tuntuu jälleen konkreettisemmalta. Nyt voi oikeasti aloitaa viemään asioita eteenpäin.

Töissä ilmoittaessani talviloma-ajankohtani sain jälleen vastata kysymykseen: Miten sinä uskallat lähteä yksin?

Vastaus taitaa olla vaan se, että en ole vielä keksinyt mitä pitäisi pelätä. Tokihan on paljonkin "pelättävää": kirjaimet, kulttuuri, ihmiset, yksinäisyys, maailman tilanne, saasteet, ydinasevaltiot ympärilläni, taudit, rosvot, raiskaajat, murhamiehet ja nälänhätä. Name it!

Jos alkaisin miettimään kaikkia mahdollisia asioita mitä pitäisi pelätä, voisi pysyä kotona. Kotoa käsin ei pääse vaan toteuttamaan unelmiaan. Pitää vain uskaltaa kohdata tuntematon... ja mennä vieläkin pidemmälle.

Olisiko "Trans-Siperian" kilometrit mahdollista matkustaa Suomessa?

Töissä olen puhunut tulevasta junamatkasta ja suurin ihmetys on ollut se, että aion matkustaa matkan päästä päähän "kertaistumalla" enkä tehdä tutustumispysähdyksiä matkan varren kohteisiin.
Lähteestä riippuen 9062 - 9600 kilometrin matka Vladivostokista Moskovaan ei ole herättänyt samanlaisia "heti matkaan" -tuntemuksia mitä itse koen.

Miksi Trans-Siperia? postauksessa valoitin jo syitäni miksi tälle matkalle haluan, joten en ala niitä uudelleen ruotimaan.

Mutta mitä jos saman matkan tekisi Suomen sisällä? Olen ehtinyt pyörittämään mielessäni ajatusta "harjoittelumatkasta" Suomen rataverkoston sisällä. Vein ajatuksen jo niin pitkälle, että VR.fi  ja Reittikartta.net nettisivuja hyväksikäyttäen tein suunnitelman junareitistä, joka kattaisi noin 9391 kilometriä.

"Trans-Suomi" Helsinki - Helsinki reitti aikatauluineen:
Reitti / lähtöpäivä + lähtöaika / Saapumispäivä + saapumisaika / Matkanpituus / Juna + liikennöintipäivät

Helsinki - Kolari / MA 18.18 / TI 14.29 / 995 km / Pikajuna 263 + ma, ke, pe, la
Kolari - Tampere / TI 18.10 / KE 5:35 / 808 km / Pikajuna 272 +  ti, to, su
Tampere - Vaasa / KE 8.00 / KE 10.35 / 240 km / InterCity 21 + ma, ti, ke, to, pe
Vaasa - Joensuu / KE 12.40 / KE 20.46 / 688 km / InterCity 48 + ma, ti, ke, to, pe, su
Joensuu - Turku / TO 5.16 / TO 11.34 / 665 km / Pendolino 2 + ma, ti, ke, to, pe, la
Turku - Kajaani / TO 12.25 / TO 20.32 / 691 km / InterCity 956 + ma, ti, ke, to, pe
Kajaani - Helsinki / TO 21.10 / PE 7.59 / 912 km / (Oulun kautta) Pendolino 67 + ma, ti, ke, to, pe
Helsinki - Rovaniemi / PE 9.14 / PE 17.17 / 889 km / InterCity 23 + ma, ti, ke, to, pe, su
Rovaniemi - Kouvola / PE 21. 15 / LA 9.37 / 10554 km / (Tikkurilan kautta) InterCity 274 + ma, ti, ke, to, pe, la, su
Kouvola - Pori / LA 11.20 / LA 15.47 / 453 km / Pendolino 62 + ma, ti, ke, to, pe, la
Pori - Kuopio / LA 16.15 / LA 23.21 / 448 km / (Tikkurilan kautta) InterCity 470 + ma, ti, ke, to, pe, la, su
Kuopio - Helsinki / SU 8.26 / SU 12.39 / 434 km / InterCity 74 + su
Helsinki - Kiuruvesi / SU 15.14 / SU  21.39 / 557 km / ( Ylivieskan kautta) Intercity 27 + ma, ti, ke, to, pe, su
Kiuruvesi + Helsinki / MA 8.03 / MA 14.44 / 557 km / (Ylivieskan kautta) Intercity 22 + ma, ti, ke, to, pe, su

Siinäpä valmismatka suunnitelma ja eikun raiteille?
Mutta...
Miksi en lähde tällaiselle matkalle:
mm.
- Liikaa vaihtoja
- Liian aikataulu sidonnainen (tunnetusti junat myöhästyy)
- Liikaa päivämatkoja - Ei pääse nukkumaan kunnolla vaakatasossa
- Samat asemat, samat maisemat - Tikkurila tulisi ainakin tutuksi
- Lämmintä vettä tuskin saisi ilmaiseksi ravintolavaunusta
- Liian paljon suomalaisia
- Liian tuttua
- Tulee kalliiksi (joskus pari kymmentä vuotta sitten, kun VRllä oli 3 ja 7 päivän kesäpasseja, joilla sai matkustaa rajattomasti esim. seitsemänä päivänä, tämä olisi voinnut olla hauska yritelmä. Olinhan silloin myös 20 vuotta nuorempi)

Matkasuunnitelma on vapaata riistaa. Saa käyttää. Ja jos joku tämän matkan tekee, niin laitahan viestiä ja kerro kuinka kävi :)

p.s. jos ihmetyttää miksi Kiuruvesi valikoitui reitin loppupäähän on syy, että jos suhaisin junalla ympäri Suomea viikon, olisi pakko käydä jossakin välissä myös kotona tai äiti ei antaisi anteeksi ;)

Rinkka, matkalaukku vai matkareppu?

Junamatkaa varten ostin matkarepun. Harkinnassa minulla oli rinkka, matkalaukku tai matkareppu, mutta päädyin matkareppuun, koska se vastaa parhaiten tarpeisiini ja uskon sille olevan jatkossakin käyttöä.

Parissa lukemassani blogipostauksessa, jotka käsitti tarvikkeita Trans-Siperia junamatkalle oli mainittu rinkka. Postaukset joita olen lukenut on myös olleet matkoja joissa reissaaja on pysähtynyt matkanvarrella. Tai sitten harrastavat matkustamista ja retkeilyä huomattavasti minua enemmän.

Rinkan yhdistän retkeilyyn tai sellaiseen matkustamiseen, kun mukana kulkeva omaisuus pitää saadaa kannettua helposti mukana. Omistan rinkan, mutta en ole sitä koskaan käyttänyt - ainakaan oikein. Ne käyttökerrat milloin rinkkani on ollut mukana on ollut aina yhtätuskaisia tavaroiden etsimisen kannalta.

Rinkan hylkäsin jo alkumetrillä suunnitelmistani.

Matkalaukkukin löytyy ja se varmasti ajaisi asiansa. Tarkoitukseni on matkustaa paikasta A paikkaan B, joten matkalaukun raahaminen sanan varsinaisessa merkityksessä ei olisi ongelma. Aloin kuitenkin miettimään, kuinka epäkäytännöllinen matkalaukku on, kun kamat on laukussa koko ajan ja laukku pitää avata kokonaan mitä ikinä sieltä haluaisikaan.

Bongasin Faebookin Reissupostauksia eyhmän eräästä postauksesta kommentin, jossa kehuttiin Osprey Farpoint 40 matkareppua. Kommentoija vakuutti ainakin minut niin, että päätin tutustua matkarepun hyviin puoliin. Monta hyvää puolta löytyikin: taskut, säädettävyys, lentokoneen käsimatkatavarakoko, jne. Ainut miinus olikin hinta. Minimissään laukku maksoi 130 € missä tahansa nettikaupassa sitä katsoin.

Kohtalon oikusta, tai sitten isoveli oikeasti valvoo, tuli retkeilyyn erikoistuneen liikkeen alennusmyynti-ilmoitus ja uutiskirjeessä oli juuri kaipaamani Osprey Farpoint 40 matkareppu alennusmyynnissä. Alehinta jäi muutaman euron päälle yli 100 € ja nukuttuani yön yli harrastin heti aamutuimaan crazyshoppailua. Muutamaa päivää myöhemmin sain repun eikä investointi itseeni harmittanut lainkaan.

Matkareppu vaikuttaa juuri sellaiselta kuin toivoinkin: taskuja eritarkoitukseen, tilava isotila, mahdollisuus kantaa reppuna (, mutta valjaat saa tarvittaessa piiloon), kevyt, selkään hyvin istuva.
Laukkua tilatessa vaihtoehtoina oli kaksi kokoa. Otin niistä isomman vaikka en tiennyt mihin koko edes liittyy. Laukku on tilavuudeltaan 40 litraa. Todennäköisesti koko liittyy juuri noihin reppuremmien pituuteen.

Kotona sovituksen perusteella reppu on sopiva. Todelliseen koitokseen reppupääsee lokakuun lopussa, kun lähdemme viikonloppumatkalle Krakovaan.

Täytyy vielä mainita, että vasta repun tilattuani opin, että Farpoint on miesten malli ja Fairview on naisten malli. Tämän tiedon olisin ehkä löytänyt, jos olisin käynnyt liikkeessä laukkuja katsomassa. Oppia ikä kaikki ja nyt minulla on matkareppu. Vaikkakin sitten miestenlanteille suunniteltu.