Junamatka ja Venäjän valloitus idästä länteen on askeleen lähempänä toteutumista, koska nyt on matkustusajankohta päätetty.
Matka aikaistui alkuperäisestä suunnitelmasta puoli vuotta ja matkaan lähden näillä näkymin 5.4. ja paluu Suomeen pääsiäisviikolla 15.4.
Matka alkaa lennolla Vladivostokiin (Moskovan kautta) ja sieltä junamatka alkaa 8.4.
Moskovassa juna on sunnuntaina ja toivon mukaan ehdin yhden yön kaupungissa olemaan ennen paluuta kotiin.
Kun asialle antoi päivämäärät on olo hieman, että hui (satun tietämään, että tuo on lausuttuna venäläinen kirosana, mutta sopii tilanteeseen).
Toisaalta oloni on entistäkin varmempi ja rauhallisempi, koska asia tuntuu jälleen konkreettisemmalta. Nyt voi oikeasti aloitaa viemään asioita eteenpäin.
Töissä ilmoittaessani talviloma-ajankohtani sain jälleen vastata kysymykseen: Miten sinä uskallat lähteä yksin?
Vastaus taitaa olla vaan se, että en ole vielä keksinyt mitä pitäisi pelätä. Tokihan on paljonkin "pelättävää": kirjaimet, kulttuuri, ihmiset, yksinäisyys, maailman tilanne, saasteet, ydinasevaltiot ympärilläni, taudit, rosvot, raiskaajat, murhamiehet ja nälänhätä. Name it!
Jos alkaisin miettimään kaikkia mahdollisia asioita mitä pitäisi pelätä, voisi pysyä kotona. Kotoa käsin ei pääse vaan toteuttamaan unelmiaan. Pitää vain uskaltaa kohdata tuntematon... ja mennä vieläkin pidemmälle.
Vastaus taitaa olla vaan se, että en ole vielä keksinyt mitä pitäisi pelätä. Tokihan on paljonkin "pelättävää": kirjaimet, kulttuuri, ihmiset, yksinäisyys, maailman tilanne, saasteet, ydinasevaltiot ympärilläni, taudit, rosvot, raiskaajat, murhamiehet ja nälänhätä. Name it!
Jos alkaisin miettimään kaikkia mahdollisia asioita mitä pitäisi pelätä, voisi pysyä kotona. Kotoa käsin ei pääse vaan toteuttamaan unelmiaan. Pitää vain uskaltaa kohdata tuntematon... ja mennä vieläkin pidemmälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti