Matkani starttasi perjantai aamupäivänä. Ensin lento Moskovaan (pientä kaartelua kaupungin yllä, kun henkilökunta ja osa matkustajista rauhoittelivat ei niin rauhallisen matkustajan. Joku muumi oli loikannut muumilaaksosta tai jotain) ja siitä jatko Vladivostokiin.
Moskovan kenttä oli sekava, mutta lopulta sain itseni oikealle portille. Tein yhden fiksuimmista liikkeistä ja kysyin mahdollisuutta upgradeta paikka. N. 100€ heltisi istuinpaikka Comfort - luokasta. Istumapaikka vaihtui riviltä 58H (tai jotain) paikaksi 12E. Vaikka paikka oli "keskellä" oli se luxusta tällaiselle vähemmän kaukomatkoja tehneelle. Niin tuotiin mehut ja menut ennen kuin kone oli noussutkaan.
Big plan ajoittaa nukkuminen lennolle kusahti, koska ei nukuttanut. Torkuin erittäin huonosti kuullen äänet ympärilläni korvatulpista huolimatta. Kuvittelin heränneen laskeutumisilmoitukseen, mutta se olikin väliaikatieto ja aamupalan jakoaika.
Kentältä pääsin expressbussilla ja hotellissa ei ollut kiva huomata, että en löytänyt passiani. Itkuhan siinä tuli kun niin kovasti väsyttikin. Respan nainen oli aivan ihana ja välittömästi soitti kentälle. Passikopion ansiosta sain huoneeni. Ja se passiin sitten löytyi repusta - siitä taskusta minkä olemassaoloa en edes muistanut.
Olin varannut Airbrb kokemuksen, joten en voinut jäädä nukkumaan vaikka pikku torkut otinkin. Tuosta Yuran pitämästä 8,5 tunnin Vladivostok kiertoajelusta lisää myöhemmin.
Illan tullen tuli uni. Ja helposti :) Nukuin 14 tuntia ja makoilin vielä tuntia tuijottaen Netflixiä.
Kaupungille piti päästä, joten kampesin itseni ylös. Sunnuntaistakin lisää myöhemmin, mutta tuliaisia tuli ostettua ja Pokemoneja jahdattua.
Illalla kävin alakerran ravintolassa ja luulin meneväni nukkumaan. Minua ei vaan nukuttanut. Viestittelin sitten yöllä kotiväelle. Jossakin vaiheessa uni tuli ja kun kello soi ysiltä olisi kyllä nukuttanut. Ai mikä jet lag?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti