Mielessä pyörii Trans-Siperia...

2 Kuukautta ja 8 päivää. Sitten alkaa matkani kohti Vladivostokia.
Vaikka olen varmalla mielin, silti välillä mielessäni hävähtää epämääräisiä ajatuksia: Ehdinkö, muistanko, pärjäänkö.

Lento- ja junalipusta on kummastakin tullut vahvistus. Ne minulla jo on. Viisumin hankinta aiheuttaa minulle eniten levottomuutta, vaikka viisumin hankin matkanjärjestäjän kautta. Vaikka itse en tee fyysistä työtä, eli käy anomassa viisumia, pitää minun toki hankkia tarvittavat dokumentit.

Vakuutusyhtiöltä sain tarvittavan dokumentin. Passin on uusittu kuuden kuukauden sisällä, joten voin käyttää samaa valokuvaa, kuin passissa. Enää pitäisi toimittaa hakemus ja passi matkanjärjestäjälle. Olenkohan unohtanut jotain? Onko vakuutusyhtiön paperi riittävä? Ehdinkö ajoissa.

Entä mitä otan mukaan matkalle? Kestääkö nykyinen puhelimeni vai pitäisikö hankkia joku kakkosluuri, jossa olisi kestävämpi akku? Power bank? Millaisia on pistorasiaan laitttavat jakorasiat? Olihan siellä sama jännite kuin meillä? Adapteri?

Mitä ruokaa tarvitsen mukaan? Kumpi olisi ravinteikkaampaa ja maistuvampaa: Nuudelit vai couscous? Ja kumpi helpompi kuljettaa? Mitä muuta? Säilykkeitä? Onko järkeä raahata mukana ruokatermosta vai riittääkö muovikipot?

Laitanko matkarepun ruumaan vai käsimatkatavaroiksi? Jos ruumaan, näenkö laukkua ennen junamatkan alkamista? Jos käsimatkatavaraksi, eihän tavaran määrä ylity? Millaisen päivärepun otan? Lainaanko poikani kerhoreppua vai ostanko vartavasten uuden?

Paljonko tarvitsen käteistä matkalle? Oliko niin, että vasta Venäjällä voin vaihtaa vai saako sittenkin vaihdettua jo Suomessa? Onko Moskovan kentällä fiksua vaihaa käteistä vai vasta sittenkin Vladivostokissa? Entä jos luottokorttini ei toimi tai kone imaisee sen? Paljonko varaan käteistä euroina?

Niin paljon mielessä... Pitäisi varmaan alkaa tekemään junamatkan eteen konkreettisia asioita.