Matka on varattu - odotettavissa yli 10 000 km raiteilla

Kun Trans-Siperia matkan ajankohta varmistui aloin välittömästi järkeilemään olisiko omatoimimatka alusta loppuun (buukkaan kaikki itse) järkevin vai kuitenkin ottaa hieman apuja taholta, joka matkoja on jo aiemminkin järjestellyt.

Tein laskelman, että omatoimisesti matka maksaisi noin 1500 € sisältäen

• Lento Helsinki-Vladivostok (~450 €)
• 2 yötä Vladivostokissa (~100 €)
• Juna Vladivostok - Moskova ( ~500 €)
• 1 yö Moskovassa (~100€)
• Juna/lento Moskova-Helsinki (~200 €)
• Passin uusiminen (~50 €)
• Viisumi (vakuutus, valokuva) (35-80 €, 20 € kuva, vakuutus on jo olemassa)

Pyysin tarjousta vain yhdeltä matkanjärjestäjältä (olisi toki voinut kysyä useammaltakin...) ja heidän laskelmien mukaan summaksi tuli 1515€ sisältäen

• Lento Helsinki-Vladivostok
• 2 yötä Vladivostokissa 
• Juna Vladivostok - Moskova (2 luokka, alapeti) (9289 km)
• Juna Moskova- Helsinki (893 km)

Lisäksi lisämaksu tulee

• Viisuminhankinnan avustaminen (86€)
• Matkanjärjestäjän palvelumaksu (50€)

Ja tähän tietysti lisäksi

• Passin uusiminen sis. valokuva

Aikataulullisista syistä jouduin jättämään yön Moskovassa väliin, mutta loppupelissä sinne ehtii sitten paremmllakin ajalla.

Yläpeti olisi ollut edullisempi, mutta pitkään harkittuani päädyin alapetiin. Myös kakkosluokka (4 vuodetta / hytti) matkustustyyppinä tuntui  minulle parhaalta. Jos olisin matkustamassa jonkun matkakaverin kanssa olisi kolmosluokkakin (ei hyttejä vaan vaunu täynnä petejä) ollut ihan varteenotettava vaihtoehto. Ykkösluokka (2 vuodetta/hytti) tuntui taas hieman liian erakoitumiselta. 

Toivon, että saan matkallani olla omissa oloissa, mutta toisaalta toivon, että tarvittaessa tällainen introvertti saa myös matkaseuraa. 

Matkanvaraamisessa suurin urakka oli passin uusiminen. Tai ei sittenkään: Suurin ja vaivalloisin asia oli passikuvassa käynti. Kun lopultakin kuvaan ehdin/pääsin/sain aikaiseksi (naama kammattuna ja ripset ojossa) sain passihakemuksen matkaan jo samana iltana. Tämä tapahtui keskiviikkona ja perjantaina tuli tekstari, että passisi on noudettavissa valitsemastani toimipisteestä. Pirun nopeaa toimintaa! Maanantaina sain ennakko- ja varauslaskun matkanjärjestäjältä.

Tällä hetkellä olen tilanteessa, että varausmaksu on maksettu ja uuden passin tiedot on ilmoitettu matkanjärjestäjälle. Matka alkaa tuntumaan todelliselta :)

Trans-Siperia - matkapäivät lyöty lukkoon!

Save the date! Trans-Siperia kutsuu!

Junamatka ja Venäjän valloitus idästä länteen on askeleen lähempänä toteutumista, koska nyt on matkustusajankohta päätetty.

Matka aikaistui alkuperäisestä suunnitelmasta puoli vuotta ja matkaan lähden näillä näkymin 5.4. ja paluu Suomeen pääsiäisviikolla  15.4.

Matka alkaa lennolla Vladivostokiin (Moskovan kautta) ja sieltä junamatka alkaa 8.4.
Moskovassa juna on sunnuntaina ja toivon mukaan ehdin yhden yön kaupungissa olemaan ennen paluuta kotiin.

Kun asialle antoi päivämäärät on olo hieman, että hui (satun tietämään, että tuo on lausuttuna venäläinen kirosana, mutta sopii tilanteeseen).

Toisaalta oloni on entistäkin varmempi ja rauhallisempi, koska asia tuntuu jälleen konkreettisemmalta. Nyt voi oikeasti aloitaa viemään asioita eteenpäin.

Töissä ilmoittaessani talviloma-ajankohtani sain jälleen vastata kysymykseen: Miten sinä uskallat lähteä yksin?

Vastaus taitaa olla vaan se, että en ole vielä keksinyt mitä pitäisi pelätä. Tokihan on paljonkin "pelättävää": kirjaimet, kulttuuri, ihmiset, yksinäisyys, maailman tilanne, saasteet, ydinasevaltiot ympärilläni, taudit, rosvot, raiskaajat, murhamiehet ja nälänhätä. Name it!

Jos alkaisin miettimään kaikkia mahdollisia asioita mitä pitäisi pelätä, voisi pysyä kotona. Kotoa käsin ei pääse vaan toteuttamaan unelmiaan. Pitää vain uskaltaa kohdata tuntematon... ja mennä vieläkin pidemmälle.